Fränti ja vahanen panttivanki
Hem / Kultur, Media & Underhållning / Fränti ja vahanen panttivanki
15–16-vuotiaat sissit esittelevät ylpeinä uusia kivääreitään. Kuinka ryhmä kasvaa yhteen, kuinka roolit muotoutuvat ja kuinka ihmisten parhaimmat ja pahimmat luonteenpiirteet nousevat pinnalle paineen alla. Vahasen ja Fräntin 140 päivää Jolon saarella olivat seikkailu, jota kukaan ei haluaisi vapaaehtoisesti kokea. Kahden viikon karanteenissa sitten huomasin, että täällä oli muuten puututtu asioihin hyvin ennakoiden.
Siksi pitää ottaa rauhallisesti, vetää syvään henkeä ja lakata ajattelemasta, että itsellä voisi olla korona.
Viestejä tulee Fräntin mukaan yllättävän paljon.
– Koska ihmiset ovat nähneet sen, miten olen selvinnyt Jololta näinkin hyvin. Siellä meiltä riisuttiin vapaus, mutta meille jäi silti fyysinen yhteys, panttivankien ”perhe”. Jolollahan me pyyhittiin peppu banaaniruohon lehteen, Seppo Fränti nauraa, mutta huomauttaa, ettei kaikki mennyt ihan solidaarisesti Jolollakaan.
Kun on mahdollisuus tukea muita, siitä saa voimaa itsekin.
Vahanen kertoo tehneensä Jololla huomioita siitä, miten ihmiset käyttäytyvät kovassa stressissä ja verranneensa kokemaansa työyhteisöihin.
– Kun sitä pohditaan massauutisena, se ei sillä tavalla satuta ihmistä, mutta jos se sattuisi omalle kohdalle, silloin vasta pystyisi arvottamaan, ovatko arvot kohdallaan vai eivät.
Panttivankien kesken on pidetty yhtä
Useat Jolon panttivangit ovat yhteisten koettelemusten jälkeen pitäneet yhteyttä toisiinsa, niin myös Fränti ja Vahanen saksalaisiin ja ranskalaisiin kohtalotovereihinsa.
Jololle vanhempiensa mukana joutunut nuori Marc Wallert on nyt Saksassa median kautta tunnettu ”koronakonsultti”, joka auttaa ahdistuneita saksalaisia.
– Kun Marc kävi Suomessa, hän oli aivan toinen henkilö kuin se nuori Marc Jololla.
Meni viikko ennen kuin siihen puututtiin. Tähän strategiaan istuu hyvin sissien alkuperäinen vaatimus vankien vapauttamisesta yksitellen tai pienissä ryhmissä.
Tätä kirjoittaessa aseet paukkuvat vähän väliä ympäri leiriä ja kauempana. Kun näin, että Sepolla oli paha olo, tuin häntä ja muita. Tämä nyt on ehkä jotakin sellaista, miten pystyn auttamaan ihmisiä, samalla tavalla kuin autan taidekokoelmallani nuoria taiteilijoita.
Ikävää on ollut myös seurata rikkaiden maiden suojavälineisiin liittyvää riitelyä ja ryöstelyä. (Takakansiteksti)
Tuotteen lisätiedot
| Teoksen nimi | Jolo – 140 päivää panttivankeina viidakossa |
| Tekijä | Vahanen Risto & Fränti Seppo |
| Kieli | Suomi |
| Kustantaja/Julkaisija ja julkaisupaikka | Tammi, Helsinki |
| Julkaisuvuosi, alkuperäinen | 2000 |
| Painos, painopaikka ja -vuosi | 1.
Useimmille nuorille sisseille on ilmestynyt viime päivinä korvalappustereot. Ovathan he saaneet rahaa, aseita ja mielessään mahdollisuuden kaikkeen siihen, mitä he omien sanojensa mukaan muslimeina halveksivat, mutta amerikkalaisia elokuvia katsoessaan janoavat, eli maalliseen mammonaan.” SK 31/2000 Seppo Vahanen ja Mikko Fränti: ”Olemme kauppatavaraa”, 4.8.2000. Olemme myös kauppatavaraa, jonka tuloilla rahoitetaan asehankinnat sekä taataan hetkellinen henkilökohtainen hyöty sisseille.Varoja toiminnalleen se hankki ulkomaisia turisteja sieppaamalla. Monet sieppauksen aikaisista Abu Sayyafin johtajista pidätettiin ja asetettiin syytteeseen panttivankien vapautuksen jälkeen. maaliskuuta, että ”tervetuloa evakuointilennolle Dominikaanitasavallasta kotiin”. Päivän työt ruuanlaittoineen sovimme aina aamulla. Syytetyt saivat jokaisesta kohdasta elinkautisen tuomion. Tuomittujen joukossa ovat muiden muassa YK:n turvallisuusneuvoston pakotelistalla olevat Hilarion Roel Santos eli Ahmed Islam Santos ja Redendo Dellosa. ISIS-terroristiliittoumaan liitetty Abu Sayyaf sieppasi huhtikuussa 2000 21 ihmistä malesialaisesta, Sipadanin saarella sijaitsevasta sukelluskeskuksesta. Vahanen Risto & Fränti Seppo, Jolo – 140 päivää panttivankeina viidakossa”No panic, just relax!” Filippiinien hallituksen luodit pirstoivat majan seiniä ja panttivangit makasivat rähjäisellä lattialla kauhusta lamaantuneina. Mehän olemme hyvin rationaalisia ja tunnustamme tosiasiat helpommin kuin monet muut.
Vahanen ei kuulu niihin matalaa profiilia pitäviin talouselämän vaikuttajiin, jotka murehtivat enemmän edessä olevaa lamaa kuin hoivakotien ikäihmisiä. – Kun nyt vastakkain ovat tuskallisesti talous ja terveys, pohjoismainen ja länsimainen ajattelu lähtee siitä, että ihmisten henki on se, jota pitää aina suojella, ja talous tulee seuraavana. Viemme suomalaista arvomaailmaa maailmalle, ja työmme johtavina teemoina kaikessa koulutuksessa ovat kestävä kehitys ja rauhan rakentaminen. Vahanen uskoo suomalaisten selviytyvän koronasta henkisesti paremmin kuin monet muut kansakunnat. – Tämä voi olla suomalaisten luonteelle helpompaa, tunnetusti tuo erillään pysyminenkin. Se muokkasi luonnettani niin, että olen parhaimmillani aina silloin, kun on haastava tilanne. |