Kuntouttava työtoiminta palkkatuki
Hem / Utbildning & Karriär / Kuntouttava työtoiminta palkkatuki
Jonot palveluun ovat pidentyneet, toimintaa on paikoin siirretty ostopalvelusta hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi tai muutoin uudelleenorganisoitu. Matkakorvausten saaminen ja määrä riippuvat yksilöllisistä olosuhteista ja matkan pituudesta.
On tärkeää huomata, että vaikka kuntouttavasta työtoiminnasta saatavat korvaukset ovat melko pieniä, ne ovat verottomia tuloja.
Sen ensisijaisena tavoitteena ei ole työllistyminen, vaan hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Molempien korvausten suuruus on sama 9 euroa päivässä.
Korvaus maksetaan ainoastaan niiltä päiviltä, jolloin henkilö konkreettisesti osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Työttömyysetuutta saavat henkilöt saavat kulukorvausta, kun taas toimeentulotukea saavat henkilöt saavat toimintarahaa.
kuntouttavan työtoiminnan palveluiden siirto kunnille vuodesta 2027 alkaen. Kuntouttavaan työtoimintaan on hyvinvointialueilla tehty merkittäviä muutoksia ja koitettu löytää säästöjä. Mistä taiotaan resurssit taas yhteen muutokseen, kun kuntien rahoitusta koettelevat jo nyt alakanttiin budjetoidut työllisyyspalvelut?
Ei ole lähtökohtaisesti loogista siirtää kuntouttavaa työtoimintaa kuntiin, sillä se on osa aikuissosiaalityötä.
Nämä oikeudet takaavat, että kuntouttava työtoiminta toteutuu ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla ja edistää aidostii osallistujan hyvinvointia ja työelämävalmiuksia.
Työnantaja- ja yritysasiakkaat puh. Näihin kuuluu mm. Työtehtävät räätälöidään aina asiakkaan mielenkiinnon ja valmiuksien mukaisesti.
Palkkatuettu työ
Palkkatuki on rahallinen tuki, jolla TE-palvelut korvaa työnantajalle osan työttömän työnhakijan palkkauskustannuksista.
Työnantajan on mahdollista saada palkkatukea vain työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen henkilön palkkaamiseen.
Työkokeilu
Työkokeilussa voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai kartoittaa mahdollisuuksia palata työmarkkinoille.
Työkokeiluun osallistuja tutustuu ammatteihin, alan osaamiseen ja työympäristöön käytännössä.
Työtoiminta
Työtoiminta tarjoaa työnomaista toimintaa kehitysvammaisille, mielenterveysasiakkaille ja muille asiakkaille, joilla on erityistarpeita.
Työtoiminnan lisäksi voidaan järjestää työhönvalmennusta tai muuta virikkeitä antavaa toimintaa.
Kuntouttava työtoiminta ei sisällä varsinaista palkkaa, vaan osallistujille maksetaan kulukorvausta tai toimintarahaa osallistumispäiviltä.
Etelä-Karjalan työllisyysalueen muodostavat yhdeksän kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Leikkauspolitiikka on jo kasvattanut työttömyyttä Suomessa liiaksi. Tarjoamme työnantajille tietoa työllistämiseen liittyvistä ratkaisuista, mahdollistamme tilaisuuksien järjestämisen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Apua rekrytointiin
Varaa työllisyyspalvelut ” kylään” yritykseenne
Kaupungin työllisyyshankkeet, Osaamisesta elinvoimaa ja Polku uuteen POLTE, tukevat sekä työnantajia, että työnhakijoita työpaikkojen ja työntekijöiden yhteensovittamisessa.
Työvalmennus
Työvalmennus tukee ja ylläpitää valmentautujan aktiivista toimintakykyä ja lisää hänen työelämävalmiuksiaan työtaitoja ja ammatillisia valmiuksia kohottamalla.
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttava työtoiminta on suunnattu heikentyneen työ- ja toimintakyvyn omaaville ja työelämään tämän vuoksi kykenemättömille sekä pitkäaikaistyöttömille.
Me tarjoamme kuntouttavaa työtoimintaa molemmissa toimipisteissämme.
Korvauksen muoto riippuu henkilön saamista muista etuuksista. 056163500
Kaupungin tarjoamat työllisyyspalvelut
Imatran kaupungin työllisyyspalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä Etelä-Karjalan työllisyysalueen kanssa, joka vastaa lakisääteisistä työvoimapalveluista alueella. Kuntouttava työtoiminta ei ole tehostettavissa työllisyystoimeksi ilman, että se menettää työ- ja toimintakykyä tukevat rakenteensa.
Kuntouttavan työtoiminnan siirtäminen kuntiin ei tuota lisäarvoa
Kuntouttava työtoiminta ei ole toteutunut hyvinvointialueilla lain tarkoittamalla tavalla.
Lisäksi sitä halutaan kehittää työllisyyttä edistäväksi. Lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen ei vähennä henkilön saamaa työttömyysetuutta tai toimeentulotukea, vaan toimii niiden lisänä.
Kuntouttavan työtoiminnan kesto ja sisältö
Kuntouttava työtoiminta suunnitellaan aina yksilöllisesti osallistujan tarpeiden mukaan.
Työllistymistä suoraan avoimille työmarkkinoille tapahtuu vähän. Kuntoutumiseen on varattava sen vaatima aika ja omat tukitoimensa. Joillekin palvelun aloittaneille tämäkin vaatimus voi olla liikaa, jos arjen ja päihteidenhallintaa tai muutoin riittävää terveyttä ja työkykyä ei vielä ole. Työtoiminta räätälöidään henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen perusteella.
Toimintaan osallistuminen on velvollisuus, ja siihen liittyy säännölliset työajat sekä työpaikan turvallisuusmääräysten noudattaminen.
Vaihtoehtona voi olla täydellinen syrjäytyminen yhteiskunnasta.
Kuntouttava työtoiminta voi alkaa lähtökohdasta, jossa työtön on tuetusti töissä 4 tuntia, yhtenä päivänä viikossa. Kunnissa palvelun tuotanto aloitetaan herkästi nollista, etenkin niissä tapauksissa, joissa hyvinvointialue on jo ehtinyt katkaista ulkopuolisten palvelutuottajien sopimukset ja sulauttanut kuntouttavan työtoiminnan omiin toimintoihinsa.
Kuntouttavan työtoiminnan osalta tavoitellaan 12,5 miljoonan säästöjä. Tämä ilmenee valtioneuvoston 2024 koostamista hyvinvointialueiden tilannekuvista.